B-lausunto
Reuma-lehti 4/2012:
- Lääkärin puoltava B-lausunto on Kelan kuntoutushakemuksen tärkein liite. Hyvä lähete on kuntoutujan etu.
- Suomen Reumaliiton tekemän verkkokyselyn mukaan vaillinainen B-lausunto oli yksi keskeisistä hakemuksen hylkäämisen perusteista.
- B-lausunnon voi kirjoittaa terveyskeskus-, työterveys- tai erikoislääkäri, mieluiten kuitenkin oma hoitava lääkäri, joka tuntee hakijan pidemmältä ajalta ja pystyy arvioimaan sairauden vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.
Kuntoutuksen tarve tulee arvioida mahdollisimman varhain muun hoidon aloittamisen rinnalla. Valveutunut lääkäri arvostaa hakijaa oman terveydentilansa asiantuntijana.
Kelan ohjeissa hakijaa opastetaan miettimään lääkärin kanssa, millaisesta kuntoutuksesta olisi hyötyä ja mikä olisi oikea aika hakeutua kuntoutukseen. Jos sekä hakija että lääkäri ovat yhtä mieltä, että kuntoutukselle on perusteltua tarvetta, lääkäri laatii kuntoutustarpeesta lausunnon, jossa hän ehdottaa kuntoutusta.
Kuntoutuksen muoto on tärkeää päättää lääkärin kanssa: haetaanko Kelasta avokuntoutusta tai yksilöllistä laitoskuntoutusjaksoa, jolla keskitytään erityisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tällöin myös kuntoutuksen ajankohtaan voi vaikuttaa itse mm. työtilanteen mukaan.
Joillekin sopii ryhmämuotoinen kuntoutuskurssi, joka voi palvella muuta kuntoutusta paremmin hiljattain diagnoosin saaneita ja harvinaisia sairauksia sairastavia.
Tätä pitää lausunnossa olla näkyvillä
- Yleensä lääkärin on syytä käyttää valmista B-lausuntolomaketta, jossa on selkeä rakenne.
- Lausunnosta tulee käydä ilmi hakijan henkilötiedot, syntymäaika, henkilötunnus ja ammatti.
- B-lausunnossa kerrotaan hoitohistoria, toimintakyvyn arvioimiseksi tehty tilannekuvaus, testi- ja koetulokset ja lääkärin omat havainnot.
- Itse diagnoosi, oireet ja annettu hoito on hyvä kirjoittaa auki yleiskielellä. Esimerkiksi erikoisalakohtaisia lyhenteitä ei ole syytä käyttää. Tyypillisimpiä kuvailtavia tuki- ja liikuntaelin- ja reumaoireita ovat kipu, arkuus, turvotus, sekä rangan ja nivelten liikerajoitukset ja jäykkyys.
Kuntoutumiskeskus Apilan ylilääkäri Heikki Hinkan mukaan on tärkeää kuvata oireiden voimakkuutta ja miten ne vaikuttavat päivittäiseen selviytymiseen. Hinkka sanoo, että B-lausunnossa on tärkeää kertoa, mitkä perusaskareet tai työtehtävät ovat oireista johtuen vaikeita tai jopa vaarallisia suorittaa tai kuvata millaisia rajoituksia kotona tai töissä selviytymisessä ilmenee sairauden seurauksena. Lääkärin oma näkemys kuntoutuksen sisällöstä on oleellinen.
”On hyvä tuoda lausunnossa esiin keskeiset tavoitteet, joihin kuntoutuksessa pyritään. Tavoitteita asetettaessa on syytä muistaa laitoskuntoutuksen moniammatillinen lähestyminen. Esimerkiksi väsymyksen ja uupuneisuuden helpottaminen voivat olla myös tule-kuntoutuksen keskeisiä tavoitteita.”
- Lausunnossa tulee olla todennettavissa, mikä osa tiedoista perustuu hakijan kertomaan ja mikä osa pohjautuu lääkärin omiin havaintoihin. Mahdolliset epäjohdonmukaisuudet esimerkiksi aiemmassa hoitoyhteenvedossa on syytä avata lyhyesti.
- B-lausunto on esitettävä niin selkeästi, että toinen lääkäri voi niistä päätellä, yhtyykö hän esitettyihin arvioon.
”Kuntoutusta haettaessa on lausunnossa kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin ennusteeseen ja mahdolliseen muuhun hoitosuunnitelmaan. Monasti hakija jaksaa ylläpitää kuntoutukselle asetettuja päämääriä kotikunnan terveydenhuollon tai työterveyden tukemana”, Hinkka sanoo.
Kattava lausunto hakijan koko elämäntilanteesta
Pääsääntöisesti kuntoutuksessa noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistä, jotta elämäntilanne saadaan aidosti haltuun. Siksi B-lausunnossa on hyvä huomioida kaikki terveydentilaan vaikuttavat rinnakkaissairaudet tai muu oireilu, uupumus, masennus, pelot, ylipaino, riippuvuudet tai uni- tai muistiongelmat.
Kannattaa arvioida myös mm. hakijan voimavaroja, jaksamista, koettuja sosiaalisia paineita tai vaikkapa vuorotyön tai omaishoitajuuden synnyttämä stressiä, jotta lausunnosta saadaan kattava.
Mikäli edellisestä kuntoutusjaksosta on kulunut vain vähän aikaa, tulee lausunnosta käydä ilmi käänne terveydentilassa tai muu syy, miksi kuntoutus on jälleen perusteltua.
Haettaessa uudelleen kuntoutukseen, ei tule käyttää vanhaa B-lausuntoa, sillä lausunnon tulee vastata vallitsevaa terveydentilaa ja senhetkistä kuntoutuksen tarvetta.
Hinkka toteaa, että B-lausuntojen tekeminen kuuluu lääkärin jokapäiväiseen työhön. Hyviä lausuntoja oppii tekemään, kun sisäistää lausunnon tarkoituksen ja lähtee liikkeelle hakijan tarpeesta.
Kelan mukaan lääkärin B-lausunnossa pitää mainita:
- mikä sairaus tai vamma sinulla on
- työ- ja toimintakykysi ja sen rajoitukset
- mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa
- perustelut, miksi kuntoutus on sinulle tarpeellista
- mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet
- sairauden tai vamman todennäköinen kehitys.
Kun lääkärinlausunto (tai kuntoutussuunnitelma) on haettu, voi hakea Kelasta kuntoutusta täyttämällä Kelan kuntoutushakemuksen (KU 132).
Lausunnon maksullisuus on puhuttanut
Lääkärin B-lausunnon maksullisuudesta on esitetty kritiikkiä. Reumaliiton tekemän verkkokyselyn herättämänä Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi asiaa seuraavasti:
”… terveyskeskuksen tulee arvioida tapauskohtaisesti onko kyseessä hoitoon liittyvä lausunto tai todistus. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen perusteella esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen saamiseksi annettu lausunto voidaan yleensä tulkita tällaiseksi. Myös muut vastaavaan tarkoitukseen annettavat lausunnot ja todistukset ovat maksuttomia.”
Toisin sanoen omalta hoitavalta taholta kannattaa kysyä B-lausunnon maksuttomuudesta ja vedota tähän sosiaali- ja te rveysministeriön linjaukseen asiasta. Ainakin siinä tapauksessa jos B-lausunto on niin puutteellinen, ettei sitä voi asiallisin perustein käyttää tarkoitukseensa tai jos se on muuten epäselvä, on lääkärin laadittava uusi todistus maksutta.
”Jos törmää epäselviin tilanteisiin tai kaipaa neuvoa kuntoutukseen hakemisessa, voi aina kääntyä Kelan asiantuntijoiden tai Apilan sosiaalityöntekijän puoleen. He auttavat eteenpäin”, Hinkka opastaa.
Mikko Väisänen
suunnittelija